Näsinpuisto

Nykyään Näsinpuisto on yksi Tampereen upeimmista puistoista. Suuri osa sen rakenteista, käytävistä, portaista ja kivimuureista on säilynyt alkuperäisessä muodossaan, joten puistossa on edelleen aistittavissa tuulahdus menneiden vuosikymmenien eleganssia. Puiston ylläpitoon ja korjaamiseen on panostettu aktiivisesti Tampereen kaupungin taholta, ja puistoa halutaan parantaa vuosittain hoito- ja kehittämissuunnitelman puitteissa.

Etenkin kesäisin ja aurinkoisina päivinä puisto toimii kaupunkilaisten kohtaamis- ja oleskelupaikkana, ja hyvin hoidettu puisto tarjoaa upeat puitteet esimerkiksi eväsretkille tai tuttavien tapaamiseen. Puiston itäosa puolestaan ulottuu Mältinrannan uimapaikalle saakka, jossa on mahdollista harrastaa myös talviuintia. Puistossa on lisäksi pieni laululava, joka soveltuu pienimuotoisten tapahtumien järjestämiseen.

Näsinpuiston historia

Näsinpuisto on rakennettu jo vuosina 1900-1908, ja sillä on laajuutta noin 6,2 hehtaaria. Se sijaitsee Tampereen keskustan alueella entisen tehtaan mukaan nimetyssä Finlaysonin kaupunginosassa, joka tunnettiin aiemmin nimellä Näsi. Poikkeuksellista Näsinpuistossa on, että nykyisen kukkulaisen maisemapuiston alue oli alun perin tasaista ja kallioista maata. Näsinpuisto rakennettiin Mustalahden satamasta kerätyn täytemaan avulla. Puiston suunnittelivat silloinen Tampereen kaupunginpuutarhuri Onni Karsten yhteistyössä ruotsalaisen puutarhuri Svante Olssenin kanssa. Puistolla on kaksi rinnakkain käytössä olevaa nimivariaatiota, Näsipuisto ja Näsinpuisto. Jopa Tampereen kadunnimitoimikunta yritti ratkaista asian, mutta sille ei löydetty yksimielistä ohjeistusta.

Näsinpuiston näköalapaikka

Mäkipuiston huipulla sijaitseva Näsinpuiston näköalapaikka on yksi Tampereen kaupungin suosituimmista nähtävyyksistä. Puiston korkeimmalta kukkulalta Näsinlinnan palatsin vierestä avautuvat huikean kauniit näköalat sinisenä kimmeltävän Näsijärven ylitse. Näköalapaikalle johtavat kävelyreitit sekä hiljattain rakennetut portaat.

Historiallinen Näsilinna

Kukkulan huipulla kohoaa majesteettinen, uusbarokkista tyyliä edustava Näsilinnan palatsi, joka rakennettiin vuonna 1898. Sen rakennutti Finlaysonin tekstiiliyrityksen mahtimies Wilhelm von Nottbeckin poika Peter von Nottbeck, joka nimesi palatsin Milavidaksi. Ainoastaan von Nottbeckin perheen lapset ehtivät asua palvelusväen kanssa jonkun aikaa palatsissa, sillä perheen äiti menehtyi synnytykseen ja isä umpisuolenleikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin 1900-luvun alkuvuosina. Perheen omaisuudesta ja lapsista huolehtinut Edward van Nottbeck teki kaupat palatsista Tampereen kaupungin kanssa jo vuonna 1905. Tampereen kaupunki puolestaan vuokrasi tilaa eteenpäin. Pitkään tilassa toimi Hämeen Museo ennen museotoiminnan keskittämistä Vapriikkiin.

Näsilinna remontin jälkeen

Hämeen museo suljettiin vuonna 1998, ja Näsilinna pääsi rapistumaan lähes kahdenkymmenen kiinniolovuoden aikana. Lopulta vuonna 2015 mittavan korjausprojektin jälkeen esille kuoriutui taidokkaasti saneerattu Näsilinna, joka avattiin jälleen yleisölle. Näsilinnan palatsin tiloissa toimii nykyään palatsin alkuperäistä nimeä kunnioittaen nimetty Museo Milavida sekä ravintola. Museossa on näytillä vaihtuvia näyttelyitä, jotka on koottu pääosin eri Tampereen museoiden kokoelmista. Näyttelyt kytkeytyvät usein jollakin lailla Von Nottbeckin perheen menneisyyteen ja vaikutusvaltaan Tampereen historiassa.

Puusto, istutukset ja veistokset

Puiston vanhimmat puut ovat puiston perustamisen ajoilta, 1900-luvun alusta. Puustoltaan ja kasvillisuudeltaan puisto on kaupungin monipuolisimpia. Tämä johtuu siitä, että puiston rakennusvaiheessa sen alueelle istutettiin lukuisia eksoottisiakin puita ja perennoja. Monet aikanaan ulkomailta tuodut kasvit eivät valitettavasti selvinneet vuoden 1940 talven hurjista paukkupakkasista. Tavoitteena on kuitenkin palauttaa puisto pikkuhiljaa alkuperäiseen loistoonsa lisäämällä istutuksien ja perennojen määrää vuosittain.

Puiston alueella sijaitsee iäkkäitä, monihaaraisia ja arvokkaita puita kuten koivuja, visakoivuja ja kuusia. Puuston kuntoa kartoitetaan ja niitä hoidetaan asianmukaisesti, mutta tulevaisuudessa niitä on kuitenkin varauduttava korvaamaan. Puuston asteittaiseen korvaamiseen ja harventamiseen on laadittu suunnitelma. Vanhat, jylhät puut ovat osa puiston tunnelmaa, ja ne pyritään pitämään puistossa niin kauan kuin mahdollista.

Näsinpuiston eteläisessä reunassa lähellä Hämeenpuistoa sijaitsee Tampereen ensimmäinen julkinen veistos eli Tammerkoskea kuvaava suihkulähde. Puiston pohjoispuolella on vuodelta 1940 peräisin oleva Kurun haaksirikon muistomerkki, jonka on veistänyt Yrjö Liipola.

Taianomainen Tiitiäisen satupuisto

Vuonna 2013 valmistui vanhan Näsinpuiston leikkipaikan korvaava Tiitiäisen satupuisto. Satupuiston teema pohjautuu Kirsi Kunnaksen Tiitiäisen satupuu-lastenrunoihin, ja on samalla kunnianosoitus tamperelaiselle kulttuurille. Satupuisto on luovuuteen ja taiteeseen kannustava ainutlaatuinen puisto, jossa on inspiroivat tilat lasten leikille. Kaupunkilaisten ahkerassa käytössä oleva Tiitiäisen satupuisto on elämys itsessään etenkin lapsille ja lapsenmielisille. Esimerkiksi trampoliini tai köysikiipeilylaitteet sopivat hyvin leikkimielisille aikuisillekin.

Tiitiäisen satupuistossa on leikkialueet eri-ikäisille lapsille, viherkatos sateen sattumisen varalta ja tunnelmallinen erikoisvalaistus pimeän tulon jälkeen. Satupuistoon kuuluvat lisäksi Satupuun ympäröimä lukunurkkaus, samalla piirustusseinänä toimiva varjoteatteri sekä iso hiekkalaatikko. Vesipiste antaa mahdollisuuden myös vesileikkeihin.

Puiston viimeisimpiä uudistuksia

Hyvin ylläpidetty puisto alkuperäisine rakenteineen on yksi Tampereen kaupungin ylpeyksiä, ja viime vuosina sitä on uudistettu muun muassa korjaamalla valaistusta, sisääntuloteitä, laululavaa, kalustusta, alkuperäisiä kivimuureja sekä Kurun muistomerkin edustaa.

Vuoden 2016 kesän lopulla Näsinpuistoon lisättiin Taivaspaikaksi kutsuttu hurmaava näköalapaviljonki. Se on Näsinlinnan näköalapaikalla sijaitseva, sateenvarjon mallinen paviljonki penkkeineen. Inspiraatio puisen paviljongin rakentamiseen saatiin vanhasta valokuvasta, jossa paikalla huomattiin olevan paviljonki. Uusi paviljonki on rakennettu valokuvan pohjalta vastaamaan esikuvaansa.

Näsinlinnan eteläpuolelle johtavat myös Taivasportaiksi kutsutut portaat, jotka valmistuivat vuonna 2017. Idea Taivasportaisiin saatiin myös vanhoista valokuvista, jossa Näsinpuistoon johtivat huiman jyrkät portaat. Nykyisistä portaista on tehty käyttäjäystävällisemmät lisäämällä niihin lepotasanne.