Koskipuisto ja kirjastonpuisto

Tampereen keskustassa sijaitsevat Koskipuisto ja kirjastonpuisto ovat tärkeitä elementtejä tehdasrakennusten ohella Tammerkosken kansallismaisemaa. Molemmat puistot ovat Tampereen ylpeys ja erittäin suosittuja vapaa-ajanviettopaikkoja kaiken ikäisille. Lisäksi puistot tarjoavat upean näkymän syvälle historiaan niin kasvistonsa, istutustensa ja lukuisten patsaiden sekä vanhojen rakennusten osalta.

Kirjastopuiston ajatellaan toisinaan olevan osa Koskipuistoa, mutta todellisuudessa kyseessä on kaksi eri puistoa, jotka ovat vain toisiaan lähellä. Hauskasta teekkariperinteestään, jossa TTY:n ensimmäisen vuoden opiskelijat kastetaan Tammerkoskessa, tunnettu Koskipuisto on hauska ajanviettopaikka koko perheelle, sillä se sisältää myös kaupungin tunnetuimman leikkipuiston. Kirjastopuistossa taas muistellaan sekä vanhan apteekkarin hyötypuutarhaa kuin Freckellin tehdastakin.

Koskipuiston historiaa

Patosillan, Mäkelänkadun ja Hämeenkadun rajaama Koskipuisto tunnetaan pitkästä historiastaan ja komeasta kasvistostaan. Jo vuodesta 1939 rantakäytävien istutukset ovat olleet punaisia kannoja, joka ei ole kovin tavallinen puistokasvi sen vaikean hoitamisen vuoksi. Kauniit perinteiset ripapenkit puiston yläosassa ja valkoiset puistosohvat rannassa ovat yksiä puiston olennaisimmista kasveista. Nämä perinteiset istutukset eivät yleensä enää kuulu modernien puistojen maisemiin, mutta ne on haluttu pitää Koskipuiston istutuksissa perinteikkyyden vuoksi – näitä kukkia puistossa ihailtiin jo puiston alkuaikoina.

Koskipuisto rakennettiin alun perin jo 1800-luvulla osana Kyttälän kaupunginosan kunnostusta ja se sijaitsee Tammerkosken rannalla. Alkujaan puisto oli suurempi ja erinäköinen, ja nykyiseen muotoonsa puisto muokattiin vasta 1930-luvulla. Uudistuksen syynä oli sähkölaitoksen padon rakennus, jonka takia kosken uomaa muokattiin. Samaan aikaan rakennettiin uusi Hämeensilta, joka pakotti puiston eteläpään pienennyksen. Entinen Koskipuiston eteläpää tunnetaan nykyisin Verkatehtaanpuistona, omana kokonaisuutenaan.

Muutoksissa puisto sai ikonisen kaarivalaisimin koristetun promenadinsa, koskesta nostetut hiidenkivet sekä monia uusia kukkaistutuksia. Puistossa voi edelleen ihailla monia 1900-luvulta saakka puistossa kasvaneita puita. Esimerkiksi kanadanpoppelit, hopeasalvat ja kyynelkoivut koristavat puistomaisemaa.

Vuonna 1971 puistoon pystytettiin Aimo Tukiaisen Virvatulet-veistos, joka on muistomerkki suomalaisille sotilaille. Koskipuistoa kunnostettiin uudelleen 2000-luvulla, joka saatiin päätökseen vuonna 2008. Tällä kertaa valaistusta, ruohikkoa ja yleistä kalustoa uudistettiin ja kunnostettiin. Nykyisin rantaa valaisevat kauniit kieloin koristellut pallovalaisimet.

Mukava ajanviettopaikka koko perheelle

Yksi Tampereen suosituimmista leikkipuistoista sijaitsee Koskipuistossa. Vuonna 1992 valmistunut hauska puiston itäosassa sijaitseva Pikku Kakkosen leikkipuisto kunnostettiin vuoden 2013 kesällä, ja on nyt entistäkin ehompi paikka monelle lapsiperheelle viettää viikonloppuja ja iltapäiviä. Puiston teemana ovat Pikku Kakkosen, suositun lastenohjelman hahmot, kuten Ransu, Maltin ja Vatin poliisiauto, Kaarlo-sammakko sekä Puskii-laiva.

Puistossa riittää tekemistä kaikenikäisille, sillä alue jakaantuu pienten alueeseen, isojen alueeseen ja aikuisten kuntoilulaitealueeseen. Kokonaisuudessaan leikkipaikka on kahden teeman, kaupungin ja metsän, yhdistelmä. Kaupunkialueella on katuja, kortteleita ja autoja, isojen alueella myös juna, laiva ja poliisiauto. Leikki sujuu hauskasti köysiradalla tai kiipeilytelineessä. Puistossa on myös tanssipeli sekä skeittilauta. Metsä-alueella on eväiden syöntipaikka sekä vesiautomaatti. Puiston rakentamisen aloitteen teki TV2, jolla Pikku Kakkosta esitetään televisiossa.

Kirjastonpuiston kukkaloisto

Kirjastonpuisto sijaitsee Keskustorin ja Tammerkosken välissä, vastapäätä Koskipuistoa. Puistoa ympäröivät vanha kirkkorakennus vuodelta 1824, tapuli, Teatterin talo, vanha kirjastotalo, Freckellin vanha tehdaskiinteistä sekä konttorirakennus. Puistoalueen ikonisin maamerkki on Freckellin paperitehtaan kahdeksankulmainen savupiippu ja sen vieressä sijaitseva pannuhuone, joka nykyään toimii kirjaston lukusalina. Savupiippu on vuodelta 1870.

Kirjastonpuisto onkin yksi Tampereen vanhimpia julkisia puistoja. Ennen puiston rakentamista sen paikalla oli Tammerkosken kartanon pihapiiri. Pihapiirin laidalla kulki vanha maantie, kauan ennen Hämeenkadun rakentamista. Ensimmäisen istutukset puistoon tehtiin jo vuonna 1824, kun kaupungin ensimmäinen kirkko valmistui ja sen pihalle istutettiin kukkia. Puistossa sijaitsi myös apteekkarin hyötypuutarha. Puisto muutettiin nykyisenlaiseksi vasta 1920-luvun loppupuolella, kun kirjastotalo valmistui puiston laitamalle.

Koristeistutuksin väritetty puisto on täynnä vanhoja, yöaikaan näyttävästi valaistuja puita. Puiston maine ei aina ole ollut parhaimmillaan, mutta muutama vuosi sitten 2009-2012 tehdyssä korjauksessa puistosta tehtiin entistä turvallisempi ja viihtyisämpi, joka nosti puiston luonteen ja historian jälleen kauniisti esille.

Keskellä puistoa sijaitsee kauniin koristeellinen neliö, jossa keväisin kukkivat koristeomenapuut ja lukuisat istutukset. Tämä neliö suunniteltiin vanhan apteekkarin hyötypuutarhan muotoiseksi, sillä tällä paikalla puutarha aikoinaan kasvoi. Tämä on puiston oleskelualueen keskus, jonka vieressä sijaitsee esiintymisalue sekä istuskeluportaat. Lavan nimi on Laikunlava entisen lainaston eli kirjaston toimiessa läheisessä vanhassa kirjastotalossa. Laikunlava avattiin vuonna 2012 käyttöä varten.

Kirjastonpuiston veistokset

Tammerkosken länsirantaa koristaa Jussi Mäntysen veistos Joutsenet, joka pystytettiin puistoon jo 1930-luvulla. Kauniin patsaan ympärillä on kesäisin kukkaistutuksia ja talvisin sekä muina pimeinä aikoina veistos on valaistu. Länsirannalta löytyy myös perinteinen punainen kannaistutus. Puistossa on haluttu muistaa myös puiston paikalla ollutta Freckellin tehdasta, jonka kunniaksi rantakäytävällä on kivetty kohta. Tehtaan raunioita on edelleen maan alla puiston kohdalla.

Puiston tärkein veistos ei kuitenkaan ole Mäntysen Joutsenet-veistos, vaan kirjastotalon edustalla sijaitseva Väinö Aaltosen veistämä Hengetär siunaa runoilijaa -teos, joka valmistui Aleksis Kiven muistoksi vuonna 1928.