Hämeenpuisto

Hämeenpuisto on viehättävä, hyvin hoidettu kaupunkipuisto aivan Tampereen kaupungin sydämessä. Se on yksi Tampereen emblemaattisimpia ja historiallisimpia puistoja. Hämeenpuiston vihreän kaistaleen ympärille on keskittynyt vilkkaita katuja, asuin- ja liiketiloja sekä niin historiallisesti kuin arkkitehtonisesti kiinnostavia rakennuksia. Hämeenpuisto tarjoaa keskustan vilinän keskellä miellyttävän, korkeiden puiden suojaaman kevyen liikenteen kulkuväylän. Puistossa voi nauttia hoidetusta viheralueesta keskellä vilkkainta Tamperetta.

Hämeenpuiston sijainti

Hämeenpuisto on yli kilometrin pituinen puistoväylä, joka ulottuu Tampereen keskustan länsilaitaa myöten Eteläpuistosta Näsinpuistoon saakka. Kolme puistoa muodostavat yhdessä massiivisen ja hyvin hoidetun viheralueen aivan Tampereen keskustassa. Hämeenpuisto sijaitsee Tampereen ydinkeskustassa kannaksen alueella. Hämeenpuisto halkoo keskustaa kolmen kaupunginosan eli Nalkalan, Tammerkosken ja Finlaysonin kautta Näsijärveltä Pyhäjärvelle.

Puiston rakenne

Hämeenpuistolla on pituutta tarkalleen ottaen 1290 metriä, leveyttä 60 metriä ja kokonaispinta-ala ulottuu kahdeksaan hehtaariin. Puiston keskellä on noin kahdeksan metriä leveä kevyen liikenteen väylä kävely- ja pyöräteineen. Kevyen liikenteen väylää reunustavat leveät ja kauniit viheralueet. Hämeenpuiston kummallakin laidalla ovat vilkkaat ajoradat. Varsinaista luonnonrauhaa Hämeenpuistossa ei pääse kokemaan, mutta se jylhien vanhojen puiden ympäröimä on elegantti kaupunkiesplanadi.

Hämeenpuisto paloesteenä

Hämeenpuiston suunnitteli arkkitehti C.L. Engel, jonka ajatuksena oli että yli kilometrin pituinen puistoväylä toimisi tulipalon sattuessa paloesteenä kaupungin uuden ja vanhan osan välillä. Vuoden 1865 tulipalo kuitenkin ulottui Hämeenpuiston puoliväliin asti. Tulipalo sai arkkitehti C.A. Edelfeltin laajentamaan puiston leveyttä asemakaavassa nykyiseen mittaansa eli 60-metrikseksi. Helsingin Esplanadin rinnalla Tampereen Hämeenpuisto on yksi Suomen merkittävimpiä puistoesplanadiprojekteja.

Puistoa ympäröivän alueen kehittyminen

Vielä puiston valmistumisvaiheesta 1910-luvulle asti puistoa reunustaneet alkuperäiset matalat puutalot purettiin pikkuhiljaa, ja tilalle alettiin rakentaa moderneja monikerroksisia taloja niin liiketarkoituksiin kuin asuinrakennuksiksi. Nykyään Hämeenpuistoa ympäröivät lukuisat tuolloin rakennetut historiallisesti mielenkiintoiset rakennukset kuten Työväenpalatsi, Finlaysonin pikkupalatsi ja Tuulensuojan talo.

Puiston nimeäminen

Hämeenpuisto on historian saatossa kulkenut monilla eri nimillä. Kadun ensimmäinen nimi oli Esplanadi, joka viittaa kadun esplanadityyppiseen rakenteeseen. Esplanadityyppisellä rakenteella tarkoitetaan aluetta, jonka keskellä on puisto ja niiden ympärillä kulkevat kevyen liikenteen väylät sekä moottoriliikenteen kaistat. Myöhemmin katu tunnettiin nimillä Itäinen ja Läntinen Esplanadikatu sekä Itäinen ja Läntinen Puistokatu ennen nykyisen nimen käyttöönottoa. Nimi Hämeenpuisto vakiintui käyttöön lopulta vuonna 1936.

Hämeenpuiston puut

Hämeenpuiston pääosassa ovat sitä reunustavat komeat, vehmaat ja korkeat puut. Istutuksia, pensaita tai kukkia on vähemmän, sillä korkeat ja leveät puut valtaavat suuren osan puiston tilasta. Puiston ensimmäiset puut istutettiin 1870-luvulla kaupunginpuutarhuri K.J. Gauffinin valvovan silmän alla. Alkuperäisiä vanhoja puita on vielä jonkun verran jäljellä etenkin pääkirjasto Metson päädyssä. Puiden kuntoa tarkkaillaan ja niitä hoidetaan säännöllisesti, mutta tarvittaessa vanhojen huonokuntoisten puiden tilalle istutetaan uusia puita. Hämeenpuistoa reunustavat puut ovat suurimmalta osin vaahteroita, lehmuksia, hevoskastanjoita ja puistolehmuksia.

Puiston veistokset

Hämeenpuistossa sijaitsee lukuisia merkittäviä veistoksia. Viktor Janssenin Vapaudenpatsas paljastettiin vuonna 1921, ja se sijaitsee Aleksanterin kirkon kohdalla Vapauden aukiolla. Lauri Leppäsen kädenjälkeä oleva Minna Canthin patsas vuodelta 1951 sijaitsee Puuvillatehtaankadun ja Satakunnankadun kulmauksessa. Pääkirjasto Metsoa vastapäätä pystytettiin Aamulehden 100-vuotisjuhlan kunniaksi Heikki Varjan veistos nimeltään Uutinen vuonna 1981. Hämeenpuistoa vastapäätä sijaitsevassa Näsinpuistossa on näytteillä Emil Wikströmin teos Näsinpuiston suihkukaivo vuodelta 1913. Hämeenpuiston vastakkaisella laidalla sijaitsevassa Eteläpuistossa on esillä puolestaan näytteillä Wäinö Aaltosen Osuustoimintamonumentti vuodelta 1950.

Hämeenpuiston muutokset vuosien saatossa

Puiston päähän rakennettiin vuonna 1919 kahluuallas ja leikkipaikka, mutta kahluuallas jouduttiin poistamaan käytöstä 1930-luvulla puutteellisen hygienian takia. Kaupunkilaislasten iloksi kahluuallas rakennettiin uudelleen 1960-luvulla, mutta poistettiin jälleen käytöstä puhtaanapito-ongelmien takia 1990-luvulla. Puiston päässä toimi leikkipaikka, mutta se sijaitsi vaarallisessa paikassa kovan liikenteen ympäröimänä. Vanhan käytöstä poistetun leikkipaikan korvaa läheisessä Näsinpuistossa sijaitseva vuonna 2013 rakennettu tasokas Tiitiäisen satupuisto.

Lähes kaikilla paikallisilla asukkailla on mielessään Hämeenpuistoon liittyviä muistoja ja tapahtumia, ja Hämeenpuiston vaiheista on myös kirjoitettu kirja. Seija Hirvikallion kirjoittama kirja on nimeltään ”Hämeenpuisto – Tampereen Esplanadi”. Tampere-Seuran julkaisemassa kirjassa on dokumentoitu yksityiskohtaisesti Hämeenpuiston alueen talojen sekä tonttien historia, muutokset ja nykytilanne.

Hämeenpuiston alue nykyään

Hämeenpuistoa ympäröivä alue on nykyään Tampereen eläväisimpiä ja vilkkaimpia. Puiston ympärillä toimii esimerkiksi kauppoja, kahviloita, ravintoloita ja teatteri. Puiston mukaan on saanut nimensä myös sen vierellä sijaitseva Hotelli Cumulus Hämeenpuisto. Ratinan sillan liikenteelle Hämeenpuistoa reunustavat ajoväylät ovat läpiajoväyliä.

Keskeisen sijaintinsa takia Hämeenpuistoa ympäröivät lukuisat kadut. Hämeenkatu ja Kauppakatu päättyvät lännessä Hämeenpuistoon. Hämeenpuistolla on laajuutensa takia lukuisia poikkikatuja, jotka ovat nimeltään Satakunnankatu, Tiiliruukinkatu, Hallituskatu, Puuvillatehtaankatu, Satamakatu ja Pyhäjärvenkatu.

Tapahtumat Hämeenpuistossa

Hämeenpuisto on elävöitynyt viime vuosien aikana heijastaen uutta ja aktiivisempaa kaupunkikulttuuria. Puistossa on alettu järjestää erilaisia markkinoita ja myyjäisiä. Yksi suosituimmista tapahtumista ovat vuosittain järjestettävät Kansainväliset Suurmarkkinat, joka on tunnettu myös nimellä Eurooppalainen Ruokatori. Tapahtuma kokoaa yhteen eri maiden ja maakuntien tyypillisiä tuotteita ja erikoisuuksia. Osanottajia on ollut aiempina vuosina yli 35 eri maasta sadan näytteilleasettajan voimin. Muita tapahtumia ovat esimerkiksi katuruoka-, kulttuuri- ja musiikkitapahtuma Street Food Fiesta & Choco Festival sekä Hämeenpuiston Puistofiesta.